Metsähallituslakiuudistuksen tavoitteet ja keinot
Eduskunnan käsiteltävänä olevasta Metsähallituslakiehdotuksesta on jätetty pois saamelaisten oikeuksien turvaamispykälät. Perustuslakivalokunta totesi lausunnossaan (PeVL 1/2016 vp s.5), että saamelaisia koskevat perustuslain säännökset, kansainväliset sopimukset ja valiokunnan käytäntö puoltavat säännösten sisällyttämistä lakiin. Lakipaketilla onkin yhdistyksemme mielestä kolme tavoitetta, joista hallituksen esitys vaikenee tai jotka se esittää virheellisesti.
Päätavoitteena on lakipaketti, jolla valtion juridisesti heikko omistusoikeus valtionmaahan saisi taas kerran eduskunnan vahvistuksen. Nykyisen perustuslain aikaan perustuslakivaliokunta on pitänyt tutkimuksen perustalta valtion maanomistusoikeutta ”kyseenalaisena” lapinkylien osakkaiden aikaisemmin ”omistusoikeudella” hallitsemilla mailla. Lapinkylän veromailla sijaitsivat lappalaisten kalastus- ja metsästysalueet sekä porolaidunmaat.
Viime vuoden loppuun voimassa olleen kalastuslain mukaan Metsähallituksella oli velvollisuus pyytää vuosittain lausunto Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien valtion kalavesien kuntakohtaisilta neuvottelukunnilta. Lain mukaan ”viranomainen ei voinut poiketa annetuista lausunnosta ilman erityistä syytä.” Säännös poistettiin vuoden 2016 alusta voimaan tulleesta uudesta kalastuslaista ilman perusteluja ja ilman perustuslakivaliokunnan myötävaikutusta. Nyt neuvottelukunnista säädettäisiin siten, että niiden lausunnoilla ei olisi enää Metsähallitusta sitovaa vaikutusta. Muutoinkin Ylä-Lapin kalastusoikeus, joka liittyy saamelaisten omaisuudensuojaan muistuttaa jo yleisoikeutta, joka syntyy ja lakkaa kunnan jäsenyyden myötä.
Perustuslakivaliokunta kehotti (2007) perustuslakiin viitaten turvaamaan ”saamelaisten kulttuurisen ja oikeudellisen erityisaseman” poronhoidossa siten, että poronhoitolain muutoksella säädetään poronomistus saamelaisalueella saamelaisten erityiseksi oikeudeksi heikentämättä alueen muun väestön poronomistuksen jatkuvuutta. Saamelaisalueen poronhoito ja sen tukimuodot tuli turvata kokonaisuudistuksella.
Uudistus olisi voinut rajoittaa valtionmaiden hakkuita ja valtion muuta markkinaehtoista toimintaa saamelaisten kotiseutualueella. Hallitus tulkitsikin perustuslakivaliokunnan kantaa mielivaltaisesti siten, että poronhoitolakia ei muutettu perustuslain mukaiseksi. Mainitusta syystä porotalouden rakennetukilaissa saamelaisalueen poronhoidolle ei suotu positiivista erityiskohtelua, kuten ei nytkään metsähallituslakia uudistettaessa. Vain koltta-alueen kolttasaamelaisten poronhoidossa oli hallituksen mielestä kyse ”nimenomaan kulttuurisesta tukemisesta” ja sen edellyttämästä positiivisesta erityiskohtelusta.
Ristenrauna Magga
Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö ry:n puheenjohtaja